Pianonvirittäjien valtuutukset
Hei!
Tällä kertaa käsittelen pianonvirittäjien ammattivaltuutuksia. Aihe on mielenkiintoinen siksi, että pianonvirittäjä ammattinimikkeenä ei ole suojattu. Periaatteessa siis kuka tahansa voi myydä pianonvirityspalvelua. En tosin suosittele kokeilemaan, jos et tiedä mitä teet...
Kuka osaa virittää?
Suomessa on käytössä kourallinen virallisia valtuutuksia, joita pianonvirittäjät käyttävät markkinoinnissa. Käsittelen kunkin valtuutuksen hyviä ja mahdollisesti huonoja puolia siitä näkökulmasta, joka minulle ammatinharjoittajana on kehittynyt seuratessani alaa jo vuosia.
Pianonvirittäjien valtuutukset lukeutuvat periaatteessa viiteen kategoriaan:
Ammatillinen tutkinto
Pianotehtaiden kaupalliset valtuutukset
Suomen Pianonvirittäjät Ry:n valtuutus
Koulutus pianotehtailla
Koulutus ulkomaisessa koulussa
Ammatillinen tutkinto
Pianonvirittäjän ammatillisen tutkinnon suorittaminen vaatii kolmen vuoden (120ov) täyspäiväisiä opintoja. Pianonvirittäjiä kouluttaa Suomessa vain Helsingin konservatorio. Useat vanhemmat virittäjät ovat saaneet koulutuksensa kuitenkin aiemmalta koulutuksen järjestäjältä, joka oli Keskuspuiston ammattiopiston / Arlainstituutti.
Valtuutuksen tärkeys käytännöntyössä: Välttämätön
Valtuutuksen mainosarvo: Erittäin hyödyllinen
Yhteenveto: Pianonvirittäjän ammatillisen tutkinnon suorittaminen antaa valmiuden toimia alalla. Muuta reittiä ammattitaidon saamiseen ei tällä hetkellä Suomessa käytännössä ole. Kotimaista pianoteollisuutta ei valitettavasti ole siinä mittakaavassa, jotta sitä kautta pianonvirittäjiä voisi alalle valmistua.
Pianotehtaiden kaupalliset valtuutukset
Näistä yleisimmät ovat "Yamaha-valtuutus" ja "Hellas-valtuutus". Koska Hellaksen tehdas ajautui konkurssiin vuonna 2011, ei uusia Hellas-valtuutettuja enää tule. Vanhalla valtuutuksella tietysti on jokin arvo myös sinällään, mutta toisaalta kaikki ammattitutkinnon suorittaneet ovat käytännössä myös Hellas-valtuutettuja, vaikka eivät tätä mainostaisikaan. (Huomautus 5.3.2013! Hellas-merkkisiä pianoja on jälleen saatavilla, mutta pianotehdas ei ole enää Suomessa.)
Pianotehtaiden / pianokauppojen myöntämät valtuutukset voivat olla ainakin mainosarvoltaan tärkeitä, mutta ne voivat myös osittain johtaa harhaan. Se, että pianonvirittäjällä on vaikkapa "Yamaha-valtuutus" tarkoittaa sitä, että virittäjä on todistanut ammattitaitonsa Yamahan maahantuojalle (F-musiikki). Taidottomat pianonvirittäjät eivät tietenkään valtuutusta saa, joten "Yamaha-valtuutetun" työnlaatu on todistetusti riittävän hyvää.
Toisaalta kaikki pianonviritäjät eivät ole tekemisissä F-musiikin kanssa, eivätkä näin ollen edes valtuutusta koskaan pyydä. "Yamaha-valtuutus" ei myöskään tarkoita sitä, etteikö kuka tahansa ammattitaitoinen pianonvirittäjä osaisi virittää pianoa, olipa se Yamaha tai mikä tahansa muu merkki. Totta kai Yamaha-valtuutetuilla voi hyvinkin olla erikoistietotaitoa, joka soveltuu Yamaha-pianojen huoltamiseen, mutta valtaosa arkipäivän viritys- ja huoltotoimenpiteiden tekemisestä ei tällaista erikoistumista edellytä.
Useimmiten pianonvirittäjän työnkuva ja vaaditut taidot ovat lähes identtiset pianomerkistä riippumatta. Piano on ollut koneistoltaan pieniä variaatioita lukuun ottamatta hyvin pitkälle muuttumaton jo yli 100 vuotta.
Valtuutuksen tärkeys käytännöntyössä: Ei kovin tärkeä (paitsi erikoistapaukset, jotka voivat liittyä esimerkiksi Yamahan pianoista joskus löytyviin sähköisiin mekanismeihin.)
Valtuutuksen mainosarvo: Hyödyllinen pianonvirittäjälle ja myös pianokaupalle.
Yhteenveto: Asiakkaan näkökulmasta yksi lisätodistus pianonvirittäjän ammattitaidosta ei tee pahaa. Ja myös pianokauppiaille on hyötyä siitä, että he tuntevat myymiensä soittimien huoltajat. Tästä huolimatta se, kuinka paljon todellista lisäarvoa palvelulaatuun tämä valtuutus antaa verrattuna "pianonvirittäjän ammatilliseen tutkintoon", on vaikeammin määriteltävissä.
Suomen Pianonvirittäjät Ry:n valtuutus
Suomen Pianonvirittäjät Ry ajaa nimensä mukaisesti pianonvirittäjien asioita. Yhdistys järjestää kaikille haluaville vaativan työnäytekokeen, jonka läpäisseet pääsevät jäseniksi. Tämä on kaikkein yleisin valtuutus, jolla pianonvirittäjät mainostavat itseään. Eikä syyttä, sillä tämä valtuutus on hyvä tae riittävästä ammattitaidosta.
Yhdistyksen valtuutukseen pätee osittain kuitenkin sama näkökulma, mikä kohdistuu pianotehtaiden valtuutuksiin. Tämä johtuu siitä, että kaikki pianonvirittäjät eivät hakeudu yhdistyksen jäseneksi, vaikka toimisivatkin alalla riittävällä ammattitaidolla.
Miksi pianonvirittäjä ei liittyisi ammattikuntansa yhdistykseen? Useat liittyvät, sillä yhdistys tarjoaa koulutusta, seminaareja ja järjestää alan toimijoita yhdistäviä tapahtumia. Toisaalta jos yhdistystoiminta ei syystä tai toisesta tunnu koskettavan itseä tai kuuluu jo valmiiksi muihin yhdistyksiin / liittoihin, ei yhdistyksen piiriin hakeutuminen välttämättä tunnu tärkeältä.
Valtuutuksen tärkeys käytännöntyössä: Hyödyllinen, mutta ei välttämätön, jos pianonvirittäjä on suorittanut ammattitutkinnon.
Valtuutuksen mainosarvo: Hyödyllinen
Yhteenveto: Yhdistyksen valtuutus on tae vankasta ammattitaidosta, mutta se ei tarkoita, etteikö olisi päteviä pianonvirittäjiä, joilla ei valtuutusta ole.
Koulutus pianotehtailla
Jotkut pianonvirittäjät ovat käyneet pianotehtailla ympäri maailmaa kouluttautumassa ja suorittamassa pianotehtaiden omia tutkintoja. Tällaisia tutkintoja järjestää mm. Yamaha ja Kawai Japanissa. Myös Steinwaylla, Bösendorferilla ja useilla muilla arvostetuilla pianotehtailla on omat koulutusohjelmansa. Tällaisten koulutusten suorittaminen kertoo pianonvirittäjän syventymisestä alaansa siellä, missä pianot tehdään. Tämän lähemmäs pianoteollisuuden sydäntä ei ole mahdollista päästä.
Koska koulutus pianotehtailla on useimmiten erikoistumista johonkin kapeampaan pianon osa-alueeseen kerrallaan, hyväksytään pianotehtaiden jatkokoulutukseen tyypillisesti vain alan ammattilaisia, jotka ovat ansiokkaasti toimineet alalla jonkin aikaa ja tuntevat näin ollen pianot jo valmiiksi varsin perusteellisesti.
Valtuutuksen tärkeys käytännöntyössä: Riippuen työkohteesta erittäin tärkeä tai vähemmän tärkeä. Onko kyseessä esim. tavallisen kotipianon viritys vai jokin erikoistuneempi konserttitarkkuutta vaativa työ?
Valtuutuksen mainosarvo: Hyödyllinen
Yhteenveto: Pianotehtaan oman koulutuskokonaisuuden suorittaminen parantaa pianonvirittäjän ammattitaidon syvyyttä merkittävästi. Asiakkaalle on tietysti parempi, mitä syvällisemmin ammattilainen on opiskellut. Toisaalta ns. normaaleihin kotivirityksiin näitä syventäviä taitoja ei välttämättä ole käytännöllistä soveltaa, joten tämän valtuutuksen käyttöarvo riippu pitkälti työkohteen vaatimustasosta ja ominaisuuksista.
Koulutus ulkomaisessa koulussa
Mikäli pianonvirittäjä ei ole opiskellut virityksen perusteita Suomessa, on hankalaa arvioida hänen saamansa koulutuksen laatua. Tämän takia minkäänlaista yhteenvetoa ulkomaisen koulutuksen eduista ja haitoista en voi antaa. Tarjolla olevien vaihtoehtojen ja materiaalien perusteella pianonvirittäjäksi voi ainakin periaatteessa opiskella useaa eri reittiä. Tarjolla on vaihtoehtoja aina kirjekursseista täysipäiväiseen kouluopiskeluun asti.
Yksi periaate pätee kuitenkin aina. Pianonvirittäjäksi ei opi millään muulla tavalla kuin virittämällä kärsivällisesti vähintään satoja pianoja. Vasta lukemattomien toistojen myötä niin kuulo, käden motoriikka kuin koneiston tekninen ymmärtämyskin hioutuu hienostuneeksi ammattitaidoksi.
Valtuutukset ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Katsoessani sitä, miten työmarkkinat pienyrittäjän näkökulmasta ovat muuttuneet ja muuttuvat koko ajan, nousee mieleen joitakin ajatuksia pianonvirittäjien valtuutuksistakin.
Suomessa tällä hetkellä käytössä olevat valtuutukset auttavat varmasti vielä toistaiseksi markkinoinnissa, mutta ne toimivat myös osittain turhan päällekkäin keskenään ollakseen täysin tarkoituksenmukaisia. Valtuutukset tällaisenan ovat perinne ajasta, jolloin Suomessa pianonvirittäjiä tuotti työelämään useampi kuin yksi taho. On valitettavaa, että Suomessa ei ole enää olemassa pianonrakennusteollisuutta (pianokorjaamot lukuun ottamatta). Tämä on kuitenkin tosiasia, joka vaikuttaa omalta osaltaan myös pianonvirittäjien ammattikuntaan.
Silloin kun pianonvirittäjäksi saattoi opiskella pianotehtaalla, oppipoikana tai koulussa, oli selvää, että eri tahot tarvitsivat omat keinonsa todentaa virittäjän ammattitaidon. Mutta vuonna 2012 suomalaisen pianoteollisuuden hiivuttua kokonaan pois, on jäljelle jäänyt vain yksi pianonvirittäjiä kouluttava taho, ja se tekee työnsä hyvin.
Pianonvirittäjä opiskelee systemaattisesti kolme vuotta pianonviritystä, suorittaa lukemattomia valvottuja testejä, joista saa arvosanat ja lopuksi suorittaa vielä ammatillisen työnäytteen. Tämä herättää kysymyksen: Miksi tämän lisäksi pitäisi olla erikseen vielä pianokaupan tai yhdistyksen valtuutus toimia ammatissa?
Eikö kokonaisuuden kannalta olisi yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää, jos pianonvirittäjien ammatillinen tutkinto, joka on joka tapauksessa ammattitaidon kulmakivi, olisi sidottu jollain tavalla näihin muihin valtuutuksiin tiiviimmin? Miten? Sen pohdinta voisi olla mielenkiintoista.
Mukavaa joulunodotusta kaikille!
-Elias