Ystävällistä palvelua vuodesta 2005!
Piano+10.jpg

Pianonvirittäjän blogi

Ajatuksia äänestä

Tässä blogissa käsitellään pianoihin, vireeseen ja ääneen liittyviä aiheita. Aiheina ovat olleet mm. vireen tasoon, vireen pysyvyyteen ja pianonvirityksen laatuun liittyvät asiat. Löydät myös vertailun akustisen ja digipianon välillä. Kumpi voittaa?

 

Hiekkakakkuja

Vire on absoluuttisen muuttuva

Kollegani kiteytti osuvasti sen, mitä pianonvirittäjän työ on. Se on hiekkakakkujen rakentamista rannalle. Vire on monimutkainen rakennelma, josta ei koskaan voi tehdä absoluuttisen kestävää. Päinvastoin, vire on absoluuttisen muuttuva. Toki kaikki on suhteellista ja se, miten virettä arvioidaan, riippuu mm. henkilön kuulokyvystä ja ennen kaikkea siitä, missä kontekstissa virettä arvoidaan. Mutta alan ammattilaiselle vireen muutos on aina selvästi kuultavissa jo varsin piankin virityksen jälkeen.

Pianonkieliä (Yamaha G1)

Itselleni tuli hiljattain vastaan tapaus, joka toi hiekkakakkuvertauksen elävästi mieleen. Kyseessä oli piano, jonka huolto vaati useamman käynnin. Olin virittänyt pianon ensimmäisellä kerralla ja palasin huoltamaan sen koneistoa parin viikon kuluttua. Jo parissa viikossa vire oli alkanut murentua huomattavasti. Enemmän kuin useissa muissa pianoissa voisi olettaa tapahtuvan. Miksi?

Vire voi rapistua useammalla kuin yhdellä tavalla. Se, että yksittäinen sävel alkaa soida epävireessä, voi kertoa vaikkapa siitä, että viritystukissa ei ole riittävästi pitoa. Jos taas yksittäiset sävelet soivat hyvin, mutta intervallien suhteet muuttuvat, löytyy syy todennäköisesti ilmankosteudesta, joka on muuttunut verrattuna alkuperäiseen viritysajankohtaan. Virittäjällä on eri tapoja analysoida vireen kuntoa ja ymmärtää näin pianon ominaisuuksia ja mahdollisten vikojen syitä. Viritystuntuma kertoo paljon siitä, missä kunnossa piano on.

Tällä kertaa en kuitenkaan pystynyt paikallistamaan mitään yksittäistä syytä, jonka takia vire oli lähtenyt murtumaan. Viritystä tehdessäni en ollut huomannut mitään viitettä siihen suuntaan, että piano ei pitäisi virettä normaalisti. Nyt kuitenkin tuntui siltä, että vire oli "joustanut" kauttaaltaan vähän sieltä täältä ilman selkeää logiikkaa. Korjasin virettä ja sovimme viimeisen huoltokäynnin parin viikon päähän, jolloin piti vielä tarkistaa ja korjata pari asiaa. 

Kaksi viikkoa kului ja palasin pianon ääreen. Vire oli jälleen lähtenyt pahasti karkuteille. Keskustelin pianon omistajan kanssa ja hän kertoi, että tämä piano ei ole koskaan oikein pysynyt vireessä. Kerroin mahdollisista syistä, joita päättelin olevan useamman. 

  • Kielisillassa oli minimaalisen pieniä halkeamia, jotka saattoivat osaltaan vaikuttaa vireeseen. Toisaalta vastaavat halkeamat eivät kokemukseni mukaan muissa pianoissa vaikuttaneet vireeseen näin paljon.

  • Kielikynnyksessä ja muissa kielen taitoskohdissa oli ilmeisesti liikaa kitkaa, jonka takia kielet eivät päässeet virityksen aikana liikkumaan optimaalisesti. Toisaalta viritettäessä tämäkään osa-alue ei tuntunut erityisen huonolta.

  • Vireanalyysin perusteella runko tuntui reagoineen ilmankosteuden vaihteluun enemmän kuin useat muut pianot. Toisaalta ilmankosteus ei ollut muuttunut erityisen paljon kahdessa viikossa. 

Rikkoutunut kielisilta, pystypiano

Koska vika-analyysi oli näin ristiriitainen, tulin siihen johtopäätökseen, että kyseessä oli poikkeuksellisen huono-onninen pianoyksilö. Siinä yhdistyi monta pientä ongelmaa yhtä aikaa. Korjausta näille ongelmille en valitettavasti voinut luvata. Ainut vaihtoehto olisi ollut viedä piano korjaamolle, jossa sille oltaisiin tehty peruskorjaus. Kustannukset olisivat kuitenkin olleet tuhansia euroja,

Tällaisista töistä, joissa rakentamansa hiekkakakun sortumisen näkee näinkin nopeasti, on ikävä laskuttaa asiakasta. Mutta aina ei vain voi etukäteen tietää, miten hyvin jokin piano vireen pitää. Usein pianojen viat ovat suoraviivaisia, mutta silloin tällöin tulee vastaan myös näitä pianoja, jotka tuntuvat elävän omaa elämäänsä..

Onneksi pianon sointiominaisuudet usein sallivat hieman rapistuneemmankin vireen ilman, että piano muuttuisi soittokelvottomaksi. Tietysti konteksti on jälleen avainasemassa. Konserttitilanteessa piano ei saa kuulostaa ehkäpä niin "persoonalliselta" kuin mitä kotipiano usein saa.

Soipa piano miten tahansa, niin asiakkaan on tärkeää ymmärtää, että ikuisesti pysyvää virettä ei ole olemassa. Viritystyössä on pohjimmiltaan kyse "rannalle aaltojen ja tuulen armoille rakennetusta hiekkakakusta", kuten kollegani asian ilmaisi. Ainoa keino pitää hiekkakakku kunnossa on vain rakentaa se yhä uudelleen ja uudelleen tarpeen mukaan. Eri pianot elävät enemmän, toiset vähemmän. Jokainen piano on yksilö niin soinnissa kuin vireen kestävyydessäkin.

Mukavaa kesää kaikille!

-Elias